Arkiv över mars, 2014

Huonosti käyttäytyvät miehet

Skrivet 13.03.2014 
Public domain movies

Public domain movies

Miehetkin joutuvat kokemaan psyykkistä väkivaltaa mutta melkein joka toisella suomalaisella naisella on kokemuksia jonkinasteisesta väkivallasta. Se on paljon. Tönimisestä, tukasta repimisesta, pakottamisesta seksiin, ja kaikesta siitä välistä. Naisia, joita on raiskattu, on Suomessa noin viisi prosenttia.

 

Se on pöyristyttävää. Ainoa maa jossa miehet kohtelevat naisiaan vielä törkeämmin on, yllättävää kyllä, Tanska. Ruotsikaan ei tässä äsken julkaistussa raportissa pääse helpolla, vaikka länsinaapurilla onkin maailmaan tasa-arvoisimman maan maine.

 

Voi olla etteivät naiset katolisissa ja eteläeurooppalaisissa maissa uskalla kertoa heihin kohdistuvasta väkivallasta ja että tilastot eivät kerro kaikkea totuutta. Mutta voimme olla varmoja siitä että humanistinen, empaattinen ja tasa-arvoinen kulttuurikäsitys Pohjoismaista on ainakin osittain täyttä harhaa. Modernia tasa-arvoisuutta on toki paljon, mutta tasa-arvoisen yhteiskunnan varjossa on paljon ihmisiä joilla eri tavoilla ei ole enää edes ihmisarvoa.

 

Tämä koskee tietenkin monia muitakin: lapsia, köyhiä, syrjiintyneitä nuoria, maahanmuuttajia, sairaita jotka eivät saa tämän päivän Suomessa riittävää ja tarpeellista hoitoa, vanhuksia joista vastuu nyt yritetään sysätä heidän lapsilleen, ja monia muita ryhmiä.

 

Mutta näyttää siltä, että naisia syrjitään eniten. Naisia ihaillaan, mutta heitä myös edelleenkin halveksitaan, ilmeisesti yhä enemmissä määrin.

 

Tunnettu radikaali evankelinen pastori Jim Wallis, Sojourners-liikkeen perustaja, ja presidentti Barack Obaman kriittinen tukija vasemmalta, kirjoittaa kirjassaan ”On God´s side” (Jumalan puolella) vaikutusvaltaisista miehistä eri yhteiskunnan aloilta, että heiltä puuttuu täydellisesti naisten kunnioittaminen. Nämä miehet jatkavat golfin, jalkapallon ja tenniksen pelaamista niin kuin mitään ei olisi tapahtunut samalla kun he pettävät, lyövät eivätkä kunnioita naisiaan.

 

Wallis viittaa presidentti Obaman Isänpäivän puheeseen vuonna 2008 jolloin hän puhui siitä miten tärkeätä olisi tukea perheenisiä pitämään parempaa huolta vaimoistaan ja lapsistaan.

 

Mielenkiintoista on että Wallis ja hänen kristillinen organisaationsa, joka muun muassa on voimakkaasti kritisoinut Yhdysvaltojen sotia, myös tukee samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Miksi ei kaikilla ihmisillä olisi oikeus turvalliseen parisuhteeseen, yhteiskunnan tukemina, riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan?

 

On suuri häpeä etteivät niin monet miehet postmodernissa, länsimaalaisessa yhteiskunnassa edes halua tai kykene käyttäytymään niin kuin odottaisi että mies käyttäytyisi. Vastuu siitä että naisia ja lapsia kohdellaan ei vaan tasavertaisesti ja kunnioittavasti, vaan myös rakkaudella, ei ole vaan feministisellä liikkeellä. Tämä vastuu kuuluu kyllä kaikille.

 

 

Kolumn i Keskipohjanmaa i mars 2014

 

Inga kommentarer


Toleransens grunder

Skrivet 04.03.2014 

 

Truth Compassion Tolerance

Kan man, när det gäller respekt för och tolerans av andra människors åsikter, ras, hudfärg, kön, tro eller till exempel sexuell orientering, gömma sig bakom strukturella olikheter i sin egen etniska bakgrund och i en nedärvd kulturtradition? Jag tror inte det.

 

Kultur kommer ursprungligen eller kan i varje fall härledas från det latinska ordet colo, och det betyder egentligen ”odling”. Så när det gäller tolerans och acceptans i ett modernt mångkulturellt samhälle så är det inte acceptabelt att alliera sig med en revisionistisk, individuell filosofi som går ut på att kulturarv går före kunskap.

 

Man odlar både mänskliga relationer, politik och kultur, och då man odlar så kan man inte samtidigt förgifta. Ändå är atmosfären i den kulturella diskussionen ofta förgiftad av fastlåsta positioner av olika slag.

 

Betyder då det här resonemanget att man enbart ska respektera och inte alls kritisera det som man själv uppfattar som kvinnoförtryck, olika slags utnyttjanden av kvinnor och barn, eller social ojämlikhet ifall de här sakerna yttrar sig inom kontexten för oss själva främmande religiösa och politiska övertygelser? Nej, det är skillnad på att å ena sidan respektera, förstå och diskutera, och å andra sidan att ge upp sin egen övertygelse.

 

Det finns förstås många exempel på hur en djup och klassisk humanistisk eller kristen kultur har monterats ner. Hitlers Tyskland och Stalins Sovjet är de bästa exemplen på det. Man kan säga att dessa nedmonteringar, som sedan ledde till etniska rensningar, världskrig och utrotning av olika folkgrupper, i första hand byggdes upp genom att man introducerade narcissistiska och på hybris byggda läror samtidigt som man bokstavligt talat utplånade den kulturella historien.

 

Men framför allt hade de här totalitära ideologierna, som har mycken grogrund även i Europa av i dag också, en gemensam nämnare: man slutade att respektera varandra och började i stället demonisera varandra. Det sker på så många sätt även i vårt eget lilla samhälle. Till och med Katainens och Himanens påståenden om att finländarna är för skamsna och tänker för negativt är osanna även i den meningen att de tar för givet sådant som inte alls är givet.

 

Respekt och tolerans har sin motsats i att få den andra, de andra, att se dåliga ut. Det finns många sätt att göra det på. Politiska, religiösa, kulturella. För det mesta sker det dock genom att vidmakthålla okunnighet.

 

Okunnighet och dumhet är alla konflikters moder. Därför är kunskap makt inte bara i form av ekonomiska och professionella former, utan framför allt i mänskliga.

 

 

Kolumn i Vasabladet i mars 2014

 

 

Inga kommentarer